Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisten asioiden foorumin (KV-foorum) maakuva-alatyöryhmä on tarttunut tänä keväänä tosissaan toimeen maakuvaviestinnän sekä kansainvälisten osaajien houkuttelun ja rekrytoinnin eettisten periaatteiden saralla. Pohdinnat ja keskustelut kietoutuvat maineen, laadun ja asiakaslähtöisyyden kysymyksiin.
KV-foorumilla seurataan ja kehitetään korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjausten toimeenpanoa. Maakuva-alatyöryhmän tehtävänä on ehdotuksen laatiminen korkeakoulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kytkemisestä Suomen maakuvaviestintään. Ryhmän toinen keskeinen tehtävä on laatia ehdotus eettisen toiminnan periaatteiksi (code of conduct) tasa-arvo-, saavutettavuus- ja inkluusionäkökulmien huomioimiseksi korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyössä sekä liiketoiminnassa.
Pitkäjänteisellä maakuvatyöllä kohti vaikuttavuutta
Maakuvaviestintä tai maakuvatyö on strategista vaikuttamis-, markkinointi- ja viestintätyötä. Suomen yleistä maakuvatyötä ohjaa ja linjaa pääministerin nimittämä Finland Promotion Board (FPB). Tähän verkostoon kuuluu julkishallinnon, yksityisen ja kolmannen sektorin edustajia.
Käytännössä maakuvaa rakentavat kaikki, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti Suomen maineeseen. Tavoitteellisella maakuvatyöllä pyritään muokkaamaan kohderyhmien mielikuvia, erottumaan kilpailijoista ja lopulta vaikuttamaan päätöksentekoon. Yksittäisten toimenpiteiden, kuten kampanjoiden, sijaan kyse on pitkäjänteisestä ja järjestelmällisestä työstä. Lisäksi tarvitaan yhteistyötä ja yhteensovittamista. Myös monitoimijaisuus, avoin osallistaminen ja verkostot ovat luonteva osa maakuvatyötä.
Maakuvatyön kohderyhmiä on lukuisia. Mitä paremmin kansallinen yleinen maakuvatyö resonoi teema-, sektori- tai organisaatiokohtaiseen maakuvatyöhön, sitä vaikuttavampaa maakuvatyö kokonaisuudessaan on. Esimerkiksi kansainvälisten osaajien houkuttelutyön kohderyhmille – työntekijöille, opiskelijoille, tutkijoille ja startup-yrittäjille – kohdennettu maakuva- ja houkuttelutyö ollaan kokoamassa yhteisen #FinlandWorks-brändin alle. #FinlandWorks seuraa Suomen yleistä maakuvaa pääviestien osalta ja visuaalisesti.
Kansalliset eettiset periaatteet ohjaamaan asiakaskokemusta ja yhteistyötä
Maakuva-alatyöryhmä keskusteli code of conduct -työstä maaliskuussa, jolloin perehdyttiin aiheeseen kolmen kysymyksen kautta – miksi, mitä ja miten. Aluksi pohdimme sitä, miksi kansallisia code of conduct -linjauksia ylipäänsä tarvitaan. Keskustelussa todettiin, että eettisille periaatteille on tarvetta kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden houkuttelussa ja rekrytoinnissa. Kansalliset linjaukset ja eettiset periaatteet tulisi olla sellaisia, että kaikki osapuolet voivat sitoutua niihin. Periaatteiden ja käytäntöjen muotoutumista linjaa tietysti myös lainsäädäntö. Ryhmässä todettiin, että yhdenmukaiset toimintatavat auttavat takaamaan laadukkaan koulutuksen, palvelut ja kokemuksen sekä synnyttämään luottamusta kohderyhmissä. Code of conduct tukee myös viestintää ja markkinointia sekä auttaa maakuvan luomisessa ja ylläpidossa. Tavoitteena on, että Suomi näyttäytyy luotettavana kumppanina. Toki eettiset periaatteet selkeyttävät myös yhteistoimintaa sekä auttavat estämään väärinkäytöksiä.
Keskustelussa peräänkuulutettiin asiakaslähtöisyyttä ja kohderyhmien tarpeiden huomioon ottamista. Palvelulupauksien tulisi olla myönteisen realistisia – liian ruusuiset lupaukset voivat pahimmillaan kääntyä itseämme vastaan. Lisäksi eettisten periaatteiden toivotaan heijastelevan yhdenvertaisuutta. Myös osaajien houkuttelu laajassa mielessä olisi syytä ottaa huomioon valmistelussa. Kansainvälisten osaajien työllistymisnäkökulmat Talent Boost -verkoston ja yritysyhteistyön puitteissa ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Periaatteiden tulisi helpottaa luotettavien ja vastuullisten yhteistyökumppaneiden valikointia ja lisätä yhteistyömahdollisuuksia niiden toimijoiden kesken, jotka sitoutuvat yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin.
Ryhmässä oltiin hyvin yksimielisiä siitä, että liikkeelle olisi syytä lähteä jonkinlaisten selvitysten avulla. Tarkoituksena onkin seuraavaksi tutkia sitä, mitä verrokkimaissa on tällä saralla tehty ja millaisia eettisiä periaatteita jo löytyy. Myös monissa suomalaisissa korkeakouluissa on jo omia eettisiä periaatteita kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnin tueksi. On tärkeää saada kokonaiskuva myös näistä heti työskentelyn alussa. Korkeakoulujen linjauksia tullaankin kartoittamaan erillisellä kyselyllä pikimmiten.
Sekä maakuvaviestinnän että kansallisten eettisten periaatteiden kehittämisessä tärkeintä on yhteistyö ja verkostomainen työskentely. KV-foorum tarjoaa hedelmällisen alustan yhteiskehittämiselle, sillä foorumilla on paljon erilaista osaamista lukuisista eri organisaatiosta. Lisäksi kaikilla on yhteinen tavoite – korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistäminen.
Edellä esiteltyjen tehtävien lisäksi maakuva-alatyöryhmä laatii ehdotuksen Suomi alumnit -toiminnan käynnistämiseksi yhteistyössä eri toimijoiden kesken sekä kansallisten korkeakoulujen kv-alumnityötä tekevien verkoston kokoamiseksi ja hyvien käytänteiden jakamiseksi. Näihin tehtäviin tartutaan vuoden 2021 lopussa.
Hanna Isoranta, vastaava asiantuntija, Opetushallitus
Pipa Turvanen, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö
Kuva: Sanapilvi Howspace-alustalta maakuva-alatyöryhmän code of conduct -keskustelun pohjalta.
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistyminen 