Pääministeri Marinin hallitusohjelma (10.12.2019) on asettanut tavoitteeksi Suomen paino-arvon lisäämisen globaalien haasteiden ratkaisemisessa. Suomella todetaan olevan vahvat edellytykset menestyä kansainvälisen osaamisen ja innovaatioiden kärkimaana. Yksi näistä menestyksen avaimista ja mahdollisuuksista on osaamisen ja koulutuksen vienti.
Koulutusviennin arvo oli vuonna 2019 oli 385 milj.euroa (lähde: Education Finland). Suomessa koulutusvientiä harjoittaa noin 300 yritystä tai koulutusorganisaatiota. Koulutusvienti on ulkomaankauppaa, jonka kokonaisuudet muodostuvat erilaisista opetus-, koulutus- ja osaamispalveluiden tuotteista.
Olemme nyt puolen vuoden ajan vetäneet yhdessä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyysfoorumin nimeämää työryhmää, jonka tehtävänä on tarkastella osaamisen viennin potentiaalia maassamme, tuoda yhteen eri toimijoita ja esittää keinoja osaamisen viennin volyymisen kasvattamiseen teemalla “Suomi on kokoaan suurempi maailmalla”. Toinen keskeinen tavoite työllämme on erilaisten yhteistyömuotojen kehittäminen ja niistä kertominen. Koska tarjontaa maailmalla on runsaasti, meidän ei kannata esimerkiksi yliopistoina ja ammattikorkeakouluina kilpailla toisiamme vastaan, vaan pikemminkin etsiä soveltuvia kumppaneita ja tehdä yhdessä.
Olemme määritelleet osaamisen viennin työryhmässämme siten, että siihen kuuluu kaikki koulutukseen, koulutusjärjestelmään tai osaamisen siirtoon pohjautuva liiketoiminta, josta muotoillusta tuotteesta tai palvelusta ulkomainen taho maksaa. Myös tutkimuslaitoksilla on koulutusvientiä/osaamisen viennin toimintaa. Työmme syksyllä jatkui laajalla kyselyllä, joka lähetettiin kaikkiin Suomen yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin. Vastausprosentti yliopistoista oli 85%, ammattikorkeakouluista 55% ja tutkimuslaitoksista 17%. Vastausprosentit pitkälti heijastelevat suhteita, joissa määrin osaamisen vienti, tai koulutusvienti on keskiössä kyseisillä toimijoilla. Osaamisen vienti koettiin vastaajien kesken tällä hetkellä ja tulevaan katsoen maassamme hyvin tärkeänä. Lisäksi, lähes kaikki tahot (92%), jotka kyselyyn vastasivat, ilmaisivat, että osaamisen vienti näkyy tavalla tai toisella heidän strategiassaan. Johtokin on hyvin sitoutunutta ja motivoitunutta osaamisen vientiä edistämään, joten siitä volyymin kasvun ei ainakaan pitäisi jäädä kiinni.
Tiedämme nyt myös, että osaamisen vienti on hyvin moninaista eri toimijoilla. Kyselymme perusteella enin osa osaamisen viennistä on tutkintokoulutusta (84%:lla vastaajista tämä mainittuna). Kuitenkin vahvaa panostusta on myös tilauskoulutuksessa, summer schooleissa, konsultoinnissa, erilaisissa vierailuissa, sekä MOOC-verkkokursseina, lisensoitujen tuotteiden myyntinä ja levityksenä, järjestelmäkehityksenä, järjestötoiminnoissa, ja niin edelleen.
Ryhmäämme kiinnostaa kovasti se, onko tarpeen jotenkin profiloida/profiloitua osaamisen viennin toimintoja/toiminnoissa, vai jatkaa etenemistä nykyisellä laajalla rintamalla.
Osaamisen vienti tarvitsee toimiakseen selkeää mallia organisaatiossa, riittävää kannustavuutta, motivoituneita osaajia ja myös keskeisten viranomaistoimijoiden saumatonta yhteistyötä. Iso osa vastaajista (60%) totesi, että heillä on ollut vaikeuksia maahantuloprosesseseissa. Näitä onneksi parhaillaan ratkoo Migri yhdessä opetus- ja Kulttuuriministeriön ja muiden toimijoiden kanssa. Tuloksia on luvattu viimeistään vuonna 2022. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö yliopistot ja ammattikorkeakoulut voisi edelleen kehittää toimintaansa ja osaamisen viennin tuotteitaan.
Keskeiseksi yhteistyötahoksi tässä onkin jo tunnistettu Education Finland, jonka jäseninä on jo iso osa korkeakouluista. Konkreettisin tapa edistää tätä yhteistyötä ja päästä ottamaan iso loikka eteenpäin osaamisen viennissä onkin lähettää Education Finlandin yhteyshenkilöille koonti oman yliopiston/ammattikorkeakoulun/tutkimuslaitoksen ydinosaamisesta osaamisen viennin alueella, samoin kuin toiveista ja tavoitteista sen edistymisessä. Ei kannata unohtaa myöskään omien yhteyshenkilöiden selkeää osoittamista. Puhuimme työmme alkaessa nk. “Koulutusviennin torista”, joka olisi sähköinen alusta eri toimijoille: kun haetaan yhteistyökumppaneita, kun on saatu vihje jostakin mahdollisesta kaupasta/toiminnasta, mutta ei itse olla lähdössä tekemään tarjousta siitä, tai muuta vastaavaa. Ajatus ei välttämättä suoraan kuitenkaan toimi, koska kyseessä on eri tavoin painottuva liiketoiminta ja siihen liittyvät salaisuudetkin.
Yhteinen tavoite osaamisen viennin kasvulle Suomena on kuitenkin realistinen ja avaimet sille tiedämme: oman organisaation malli kuntoon eri toiminnoissa, strategian terävöittäminen suhteessa omaan osaamiseen: kaikessa ei tarvitse olla mukana. Sopivien yritysmaailman yhteistyökumppanien etsiminen, samalla oman osaamisen laajentaminen kansallista yliopisto-, ammattikorkeakoulu-, ja tutkimuslaitosverkostoa hyödyntämällä, tekijöiden motivointi sopivilla keinoilla, toiminnasta viestiminen kansallisesti ja kansainvälisesti.
Haluamme blogin yhteydessä esittää kiitokset koko aktiiviselle työryhmällemme, jotka aidosti ovat työssä mukana myös alkaneen kevään 2021 aikana: Pia Le Grand (ÅA), Özerk Göker (Savonia AMK), Janne Hokkanen (LUT), Jouni Kangasniemi (OPH, Education Finland), Kaisa Kurki (TAU), Laura Lindeman (TEM), Conrad Lyaruu (Laurea AMK), Marjaana Sall (UM), Anu Tarén (Migri), Liisa Timonen (Karelia AMK), Nafisa Yeasmin (Lapin yliopisto), Birgitta Vuorinen (OKM), Kaisu Piiroinen (OKM), Tiina Vihma-Purovaara (OKM)
Hannele Teir (Centria-Ammattikorkeakoulun vararehtori ja johtaja (koulutusvienti), ARENE-edustaja tässä työryhmässä)
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistyminen 