OPH:n Jaana Mutanen kirjoittaa Team Finland Knowledge -harjoittelusta: Harjoittelija vähintäänkin kaksinkertaistaa TFK-työn vaikuttavuuden, totesi kerran Ilkka Turunen

TFK-Moskova tervehtää teitä Venäjältä. EDUFI-harjoittelija 2020 Niika Hankkila ja TFK-erityisasiantuntija Sari Eriksson. Kuva: Suomen Moskovan suurlähetystö

”Harjoittelija vähintäänkin kaksinkertaistaa TFK-työn vaikuttavuuden”. Näin totesi minulle Team Finland Knowledge -erityisasiantuntija Ilkka Turunen Washingtonista. Ja samansuuntaisesti näyttävät ajattelevan tähän mennessä keräämieni arvioiden mukaisesti myös muut TFK-asiantuntijamme omista EDUFI-harjoittelijoistaan.

Mutta ennen kuin mennään alla oleviin TFK-työn maailmoihin tarkemmin, niin kerrottakoon tässä ensimmäiseksi niille, jotka eivät vielä tiedä. Lähetimme siis ensimmäiset TFK-harjoittelijamme maailmalle syksyllä 2019 ja he palasivat takaisin asemapaikoiltaan alkuvuodesta 2020. Tällä hetkellä Moskovassa vaikuttaa yksi TFK-harjoittelijoistamme. Muut ovat lähdössä koronan takia asemapaikoilleen vasta vuoden 2021 ensimmäisen puoliskon aikana.

Haastattelin Moskovassa parhaillaan olevaa TFK-harjoittelijaa Niika Hankkilaa sekä siellä työskentelevää TFK-asiantuntijaa Sari Erikssonia. Tämän lisäksi blogissani on mukana ajatuksia Buenos Airesin TFK-asiantuntijalta Emilia Ahvenjärveltä ja siellä harjoittelijanamme olleelta Sofia Mursulalta.

Ja näin aluksi Team Finland Knowledge -tunnelmiin Venäjälle:

Sari, miten olet kokenut EDUFI-harjoittelijan? Mitkä ovat tärkeimmät asiat mitä EDUFI-harjoittelijan apu TFK-työhösi on tuonut mukanaan, jos ajatellaan koulutusvientiä ja TFK-työn vaikuttavuutta yleensä?

Harjoittelijan ansioista Team Finland Knowledge työ on noussut uusiin ulottuvuuksiin. Moni asia saadaan hoidettua yhdessä vauhdikkaasti eteenpäin! On myös hienoa oppia uutta harjoittelijan rinnalla.

Niika, miten yhdessä TFK-asiantuntijan kanssa TFK-harjoittelijana olette mielestänne edistäneet parhaiten koulutusvientiä ja alan yritysten toimintamahdollisuuksia sekä rakentaneet maakuvaa tms. Siten että Suomi näyttäytyisi kiinnostava ja houkutteleva maa kouluttautua, ja jopa työllistyä?

Syksyn aikana haastattelimme venäläisiä tutkinto-opiskelijoita Suomessa ja lisäksi teimme sähköisen kyselytutkimuksen. Kartoituksessa selvitimme, miksi Suomi valikoituu opiskelupaikaksi ja mitkä ovat venäläisten opiskelijoiden näkökulmasta Suomen kilpailuedut muihin maihin verrattuna. Kyselyyn vastasi noin 30 venäläistä tutkinto-opiskelijaa suomalaista korkeakouluista ja haastatteluihin valikoitui kuusi opiskelijaa eri aloilta.
Kysely antoi hyödyllistä ruohonjuuritason tietoa siitä, miten Suomen korkeakoulutusta kannattaisi markkinoida venäläisille. Kyselyn perusteella noin 70 prosenttia opiskelijoista olisi halukas työskentelemään Suomessa valmistumisen jälkeen. Lisäksi tällä hetkellä teemme nettisivuprojektia, jonka tarkoituksena on luoda venäjänkieliset nettisivut Suomessa opiskelusta ja houkutella opiskelijoita Suomeen. Education Finland –työryhmän kanssa olemme edistäneet mm. koulutusmatkailua Suomeen.

Niika, aloitit harjoittelusi TFK-asiantuntijan apuna Moskovassa nyt syksyllä 2020. Mitä tämä korona-aika on tuonut harjoittelujaksoosi mukanaan tullessaan? Kuvaile vähän tunnelmiasi ja miten se on konkreettisesti vaikuttanut harjoittelujaksoosi siellä Venäjällä?

Vaikka pandemia onkin aiheuttanut liikkumiseen ja elämiseen rajoituksia, poikkeusaika Moskovassa on ollut minulle kiehtovaa ja olen saanut ruokkia omia intohimojani Venäjän suhteen. On ollut mielenkiintoista seurata, miten pandemia vaikuttaa Venäjän koulutussektoriin ja ylipäänsä yhteiskuntaan. On ollut ilahduttavaa huomata, miten korona-ajasta huolimatta työtehtävät ovat olleet juuri sellaisia kuin ajattelin. Olen päässyt hyödyntämään työssä akateemisia taitoja sekä venäjän kieltä. Niin…Olin jo aiemmin käynyt useamman kerran Moskovassa, joten nyt täällä ollessa ei ole ollut painetta käydä turistikohteissa. Moskova on sen verran iso, että täältä löytyy mahtavia ulkokohteita, joissa voi käydä koronaturvallisesti, kunhan muistaa turvavälit ja maskin käytön. Normaalioloissa tulisi myös vietettyä aikaa paikallisten kanssa ja kuulisi enemmän venäjän kieltä.

Niika ja Sari, minkälaisten asioiden kulttuurista ymmärtämistä Venäjä vaatii, jotta tuloksia syntyisi? Entä paikallisen kielen hallinnan merkitys? Miten paikalliset asiakkaat ja yhteistyökumppanit kohdataan (koulutussektorilla toimiessa), jotta työnne olisi mahdollisimman hedelmällistä? Muutamia ajatuksianne?

Niika: Venäjän kielen taito on tärkeä työkalu, kun työskentelee Venäjällä. Tiedon etsiminen venäjänkielisistä lähteistä vaatii, että osaa ainakin perustaidot. Oma näkemykseni venäjän kielellä toimimisesta on, että kielitaito luo luottamusta keskustelukumppanissa sillä se kertoo aidosta kiinnostuksesta maata ja kulttuuria kohtaan. Omien kokemusteni mukaan venäläinen kulttuuri vaatii välillä suurtakin kärsivällisyyttä: kaikki ei välttämättä toimi niin kuin haluaisi, mutta asiat järjestyvät.

Sari: Venäjällä toimiminen vaatii venäjän kielen taitoa ja kulttuurista ymmärrystä. Tässä ei kuitenkaan tarvitse olla mestari. Avoimuus ja innokkuus oppia riittää pitkälle. Pitää olla myös riittävää rohkeutta tarttua haasteisiin sekä sietää epävarmuutta.

Niika, mikä ollut mielenkiintoisinta? Mitä oppimaasi viet mukanasi tulevaisuuteen?

Mielenkiintoisinta on ollut seurata Venäjää koulutuksen näkökulmasta, mikä alussa oli minulle melko uusi aihealue. Erityisesti olen nauttinut monipuolisten tekstien tuottamisesta sekä keskusteluista venäläisten opiskelijoiden kanssa. Olen saanut harjoittelusta rutkasti eväitä työelämään, hyviä ystäviä ja itsevarmuutta. Harjoittelun aikana on vahvistunut, että tällaista maakuva- ja vientityötä haluaisin tehdä myös tulevaisuudessa!

Ja sitten siirrymme TFK-maailmoihin Latinalaiseen Amerikkaan

Emilia, miten olet kokenut EDUFI-harjoittelijan?

TFK –harjoittelijan tehtävän myötä saatu lisäresurssi on ollut erinomainen tuki TFK erityisasiantuntijan työlle, johon kohdistuu paljon odotuksia monien eri tahojen puolelta ja myös hyvin laajalla maantieteellisellä alueella. Näin on myös Latinalaisessa Amerikassa. Kuten yksi kollega asian ilmaisi, harjoittelijan myötä toiminnasta muodostui tiimityötä tekevä yksikkö. Harjoittelijan työn ohjaaminen on myös ollut mieluisa kokemus. On hienoa olla tukena urapolkua aloittelevalle asiantuntijalle.

Sofia, miten yhdessä TFK-asiantuntijan kanssa TFK-harjoittelijana ollessanne olette mielestänne edistäneet parhaiten koulutusvientiä ja alan yritysten toimintamahdollisuuksia sekä rakentaneet maakuvaa tms. Siten että Suomi näyttäytyisi kiinnostava ja houkutteleva maa kouluttautua, ja jopa työllistyä?

Koulutusmahdollisuuksien näkyvyyden lisääminen ja kokemusten jakaminen on tärkeää, sillä ulkomailla tutkinnon suorittamista suunnittelevilla on yleensä saatavilla paljon enemmän tietoa mahdollisuuksista vaikkapa Yhdysvalloissa tai suuremmissa Euroopan maissa. Saimme esimerkiksi esille tutkinto-ohjelmia Argentiinan opetusministeriön ylläpitämään Campus Global -stipendiportaaliin yhteistyössä ministeriön kanssa. Jo ennen sitä Suomi oli portaalissa niiden maiden joukossa, joista etsittiin eniten tietoa, vaikka Suomen osioon ei ollut vielä ehditty ladata mitään!

Emilia, mitkä ovat tärkeimmät asiat mitä EDUFI-harjoittelijan apu TFK-työhösi on tuonut mukanaan, jos ajatellaan koulutusvientiä ja TFK-työn vaikuttavuutta yleensä?

Harjoittelija on ollut tiiviisti mukana erilaisten aloitteiden taustoituksessa ja valmistelussa, osallistunut keskusteluihin potentiaalisten asiakkaiden kanssa sekä vastannut erityisasiantuntijan tukena erilaisiin kohdealuetta koskeviin kyselyihin. Harjoittelijan panostus maakuvatyöhön, mm. koulutus- ja tutkimussisältöiseen SOME-näkyvyyteen on ollut erittäin tervetullutta. Samoin tapahtumien kuten Buenos Airesin EuroPosgrados rekrytointitapahtuman (peruuntui viime hetkellä koronan vuoksi) valmistelu ja esimerkiksi argentiinalaisen Campus Global stipendiportaalin hallinnoiminen olivat suuri apu Suomen näkyvyyden sekä korkeakoulujemme läsnäolon tukemisen kannalta.

Sofia, minkälaisten asioiden kulttuurista ymmärtämistä Latinalainen Amerikka vaatii, jotta tuloksia syntyisi? Entä paikallisen kielen hallinnan merkitys? Miten paikalliset asiakkaat ja yhteistyökumppanit kohdataan (koulutussektorilla toimiessa), jotta työnne olisi mahdollisimman hedelmällistä?

Espanjan (ja Brasiliassa portugalin) kielen taito on aika lailla välttämätöntä. Pitkäjänteisyys on tärkeää, samoin kuin tapaamiset kasvokkain – koronapandemia tosin on vaikuttanut niin, että tulevaisuudessa etäyhteyksiä voisi odottaa hyödynnettävän enemmän. Luottamussuhdetta yhteistyökumppanin kanssa on usein helpompi rakentaa, jos etenkin alkuvaiheessa pyrkii muodostamaan henkilökohtaisen suhteen juttelemalla muustakin kuin varsinaisista työasioista.

Latinalaisen Amerikan mailla on paljon yhteisiä piirteitä, ja esimerkiksi eriarvoisuus on asia,
johon törmää usein. Alue on kuitenkin iso, ja maat ovat keskenään erilaisia. Vaikkapa historialliset ja maantieteelliset tekijät voivat selittää koulutusjärjestelmän piirteitä tai aloja ja aiheita, joihin korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa panostetaan. Lisäksi muun muassa poliittiset linjaukset, rahoitusmahdollisuudet ja yhteiskunnallinen tilanne vaikuttavat työhön.
Sofia, mikä ollut mielenkiintoisinta? Mitä oppimaasi viet mukanasi tulevaisuuteen?
Kiintoisinta oli suomalaisten ja latinalaisamerikkalaisten oppi- ja tutkimuslaitosten sekä muiden toimijoiden yhteen saattaminen. Nautin myös TFK-työn aihepiirien ja yhteistyötahojen monipuolisuudesta.

Mieleeni jäi harjoittelun jälkeen muhimaan esimerkiksi viestintään ja ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymiseen liittyviä asioita, joiden parissa työskentelisin mieluusti tulevaisuudessakin. Tehtävien laaja kirjo ja uudessa maassa työskentely kartuttivat substanssiosaamisen ohella myös priorisointi- ja sopeutumiskykyä.

Kiitän ja pokkaan, arvoisat haastateltavani!

Muuten…entisellä CIMOlla ja nykyisellä Opetushallituksella on jo yli 25 vuoden kokemus harjoittelijoiden lähettämisestä maailmalle. Eri organisaatioihin ja lähes kaikille mantereille. Ja nyt puhutaan paitsi niistä niin monien tietämistä ja tuntemista CIMO-harjoittelijoista kuin myös nykyisistä EDUFI-harjoittelijoistammekin. Entisiä harjoittelijoitamme löytyy nykyisin runsaasti eri aloilta työelämässä. Ja moniin heistä siellä usein jopa henkilökohtaisesti törmääkin. Maanmainiota näin!

jaana.mutanen@oph.fi – Minut löytää myös LinkedInnistä, joten tervetuloa verkostoitumaan!
EDUFI-harjoittelu / Aasia – Venäjä – Latinalainen Amerikka – TeamFinlandKnowledge 12/202





Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s