Liitutauluista Google Classroomiin – COVID-19 ja brasilialainen digiloikka

0E4A5044Huhtikuun alussa Brasilian presidentti Jair Bolsonaro allekirjoitti koronaepidemian vuoksi poikkeusluvan, jonka mukaan koulut ja yliopistot voivat vähentää opetuspäiviä, mutta tälle vuodelle määritellyn opetuksen minimituntimäärän on silti täytyttävä. Oppilaitoksilla on ollut vaihtoehtoina pidemmät koulupäivät ja lauantaiopetus loppuvuonna, lomista tinkiminen tai etäopetukseen siirtyminen. Poikkeustilan jatkuessa moni opinahjo on siirtynyt etäopetukseen, vaikka isolla osalla brasilialaisoppilaitoksista ei ennen epidemiaa ollut minkäänlaista kokemusta etäopiskelusta tai etäoppimisalustoista.

Perusopetuksen puolella yksityiset koulut ovat vallitsevassa tilanteessa olleet julkisia paremmassa asemassa. Maksullisiin yksityiskouluihin päätyy oppilaita, joiden perheissä on yleensä varaa nettiin ja digilaitteisiin. Julkisissa peruskouluissa etäoppimista ei useinkaan kyetä toteuttamaan interaktiivisilla alustoilla, joten tehtävät annetaan tulostettavassa muodossa. Yliopistoissa hajonta on suurempaa. Valtaosa Brasilian parhaista yliopistoista on julkisia, ja niihin hakeutuu opiskelijoita sekä yksityisistä että julkisista kouluista. Vaikka opiskelu on ilmaista, ovat apurahat monelle välttämätön keino turvata elanto opiskeluaikana.

Kuinka sitten järjestää opetus maassa, jossa 30 %:lla väestöstä ei ole kotona nettiä, saatikka mahdollisuutta hankkia etäopetuksen vaatimaa laitteistoa? Kuinka loikata pikana digiaikaan, jos etäopetus ei entuudestaan ole tuttua? Saadakseni kuvan koronan tuomista opetushaasteista, haastattelin kahta opetusalan ammattilaista: peruskoulun kielten ja kuvaamataidon opettaja Tuija Laaksonen de Oliveiraa EEIEF Padre Adolfo Kolping -koulusta Rondônian osavaltiosta sekä taloustieteen professori Héder de Oliveiraa Ouro Preton yliopistosta Minas Geraisin osavaltiosta. Molemmilla on vuosien kokemus opetustyöstä omissa oppilaitoksissaan.

Tuija

”Aivan hullunhommaa!”, huudahtaa suomalaissyntyinen Tuija Laaksonen de Oliveira, kun kyselen etäkoulun sujumisesta. Ennen koronaa Tuijan katolisessa yksityiskoulussa oli käytössä liitutaulut, eikä etäopiskelua oltu edes mietitty. Ensimmäiset kaksi viikkoa epidemian puhkeamisen jälkeen koulu oli suljettuna. Tilanteen jatkuessa oli opettajien ja koulun johdon kuitenkin ryhdyttävä miettimään, kuinka opetus poikkeusoloissa järjestettäisiin. Ensimmäisellä opetusviikolla kaikki opetus tapahtui WhatsApp -viestein (Brasilia on maa, jossa whatsappailu näyttäisi olevan ensisijainen ratkaisu kaikkiin kommunikaatiotarpeisiin! kirjoittajan huom.) Kolmellasadalla oppilaalla oli Tuijan puhelinnumero, joten kännykkä lauloi taukoamatta. Toisella viikolla yksi koulun opettajista esitteli muille Google Classroomin, jonne opetus on tehtävänantoineen ja palautuksineen sittemmin siirtynyt.

Héder

Professori Héder de Oliveiran edustaman julkisen yliopiston yhteensä 79:stä opetusohjelmasta ainoastaan neljässä opetus tapahtuu etänä. Koska yliopiston laatustandardit täyttävä etäopetus vaatisi asianmukaisia menetelmiä ja laitteistoa, päätettiin kaikki lähiopetus koronaviruksen ajaksi laittaa tauolle. Professorin päivät täyttyvät nyt tutkimuksen ohjauksesta, hallinnollisista tehtävistä sekä yhteydenpidosta henkilöstöön ja opiskelijoihin Google Meet –työkalulla. Iltaisin seuraavan päivän töitä listatessaan Héder huomaa tekevänsä nyt jopa normaalia pidempää työpäivää.

Sekä Tuijan että Héderin oppilaitoksissa opetushenkilöstön on oltava jatkuvassa valmiudessa palaamaan tarvittaessa nopealla aikataululla lähiopetukseen. Tuija suunnittelee etäopetusta kahden viikon jaksoissa, milloin kuvaten opetuksestaan videopätkiä, milloin WhatsApp-viestitellen vanhempien kanssa. Héder taas elää päivä kerrallaan tietäen, että koko lukukauden opetussuunnitelma on heti tilanteen normalisoituessa pistettävä lennosta kasaan. Koska yliopiston lukukausi on joka tapauksessa siirtynyt, voi vuotuisille heinäkuun talvilomille melko turvallisesti jo tässä vaiheessa heittää hyvästit. Korona on kaikille uusi asia, joten työntekijöiden tukeminen on poikkeustilanteessa jäänyt molempien oppilaitoksissa henkilöstön keskinäisen vertaistuen varaan.

Digiratkaisut ovat tulleet jäädäkseen

Kumpikaan haastateltavistani ei uskalla tehdä arviota poikkeusajan kestosta. Syynä ovat sekä taudin, että poliittisten päätösten arvaamattomuus. Brasiliassa päätökset oppilaitoksen koronarajoitusten purusta ja lähiopetuksen jatkumisesta tehdään osavaltiotasolla. Rondôniassa osavaltion kuvernööri on bolsonarolaisia, mikä asettaa omat paineensa ulkoisten puitteiden nopealle normalisoimiselle.

Tuija näkee pika-aikataululla toteutetussa digiloikassa myös hyviä puolia. Hänen koulunsa kaikki opettajat ovat ottaneet käyttöön Google Classroom –työkalun. Tuijan mukaan myös digityökaluihin alun perin epäluuloisesti suhtautuneiden opettajien kiinnostus teknologiaa kohtaan on kasvanut. Kun yksi sovellus on hyppysissä, on helpompi siirtyä toiseen ja myös pohtia tarkemmin minkälaiset digiratkaisut tukevat opetusta parhaiten. Poikkeusajat ovat herättäneet tämän 210 miljoonaisen kansan kiinnostuksen etäoppimista kohtaan sekä lisänneet ymmärrystä digioppimisratkaisujen välttämättömyydestä opetuksen kaikilla tasoilla.

Héderiä huolestuttavat yliopiston heikompiosaiset oppilaat sekä maan valtavat tuloerot ylipäätään. Vuonna 2003 Brasiliassa astui voimaan kiintiö jonka mukaan 50% Brasilian julkisten yliopistojen opiskelijoista tulee edustaa erityisryhmiä (tummaihoiset ja alkuperäisväestö, heikompi sosioekonominen asema tai lukiotausta julkisessa koulussa). Nyt korona on tuonut tullessaan uudenlaisen, etäoppimiseen liittyvän saavutettavuushaasteen. Kun rahat tuskin riittävät yliopistolounaaseen, kuinka ne riittäisivät etäopetuksessa tarvittavien laitteiden hankintaan? Héder pohtii.
Héderin mukaan ongelma voitaisiin ratkaista poliittisilla päätöksillä, joissa osoitettaisiin tuki ja resurssit yliopistojen rakenneuudistukselle, opetukselle ja tieteelle. São Paulon osavaltion omistuksessa oleva korkeatasoinen Unicamp-yliopisto on ainakin osittain jo ratkaissut haasteen lainaamalla heikoimmassa asemassa oleville opiskelijoille tietokoneita ja internetkortteja epidemian ajaksi.
Sekä Tuija että Héder uskovat koronan muuttavan opetusta Brasiliassa pysyvästi. Molemmat näkevät välttämättömänä, että etäopetusmenetelmiin ja välineisiin panostetaan, ja että brasilialaisoppilaitokset varautuvat vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessa jo ennalta.

Jelena Santalainen toimii koulutus- ja tiedeyhteistyön koordinaattorina Brasilian São Paulossa

PS. Tuija Laaksonen de Oliveiran kuvan on ottanut Lucas Laaksonen de Oliveira. Héder de Oliveiran kuvan on ottanut Chrystian Mendes. On ihan sattumaa, että Héderillä ja Tuijalla on sama sukunimi. He eivät tunne toisiaan!

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s