Ennusteessa haastavia aikoja kansainväliselle koulutukselle – strategiaksi business as usual vai tiukka etukeno? kysyy Anna Korpi

Ennustaminen on vaikea laji. Kristallipalloille olisi tarvetta koronakriisin vaikutusten ennakoinnissa. Miten suomalaisten korkeakoulujen ja koulutustoimijoiden pitäisi varautua ja reagoida koronakriisin vaikutuksiin?

On melko laajasti jaettu käsitys, että koronakriisi tulee vaikuttamaan liikkuvuuteen perustuvaan kansainväliseen korkeakoulutukseen merkittävästi tulevina vuosina. Esimerkiksi asema-alueellani Kaakkois-Aasiassa opiskelijoiden määrän kasvua ruokkineen keskiluokan talousvaikeuksien ennustetaan tyrehdyttävän ainakin väliaikaisesti alueen opiskelijavirtoja. Kilpailu kiristyy ja korkeakoulujen on entistä tarkemmin huolehdittava, että opiskelijoiden kokemus opinnoista on hyvä. Toiset arvioivat, että kriisin seurauksena kansainvälisiin opiskelijoihin nojanneita korkeakouluja menee konkurssiin.

TNE to the rescue?

Yksi mahdollinen kehityskulku on, että ns. transnational education (TNE) -mallit menestyvät kriisin jälkimainingeissa. Liikkuvuuden vaikeutuessa omassa maassa tai alueella tarjolla oleva kansainvälinen, laadukas koulutus houkuttelee entistä enemmän. Toisaalta kriisin säikäyttämät vanhemmat haluavat mahdollisesti pitää varsinkin kanditasolla opiskelevan jälkikasvunsa lähempänä kotia. Jotkut korkeakoulut pykäävät ensi syksyn lupaongelmiin ja matkustusrajoitteisiin ratkaisuksi jopa pop-up filiaaleja tai vähintään muualta tuotettavan etäopetuksen tueksi paikallisia ns. touchpoint -keskuksia.

Tässä yhteydessä käytän OECD:n ja UNESCO:n TNE -määritelmää: ”All types of higher education study programmes, or sets of courses of study, or educational services (including those of distance education) in which the learners are located in a country different from the one where the awarding institution is based”. Emme siis puhu vain esimerkiksi tilauskoulutuksesta tai koulutusviennistä, vaan malleissa on laajemmin markkinoilla läsnäolon ja kumppanuuksien elementtejä.

Teetin koronan hiljentämänä keväänä selvityksen transnational education (TNE) -malleista erityisesti Kaakkois-Aasiassa. Keskiössä oli tarkastella malleja filiaaleista yhteistyöohjelmiin ja pohtia erityisesti, miten toiminta ja läsnäolo kaukana kotoa voi olla sekä taloudellisesti järkevää, että koulutuksen laatuvaatimukset huomioivaa. Tyypillisesti läsnäololla tavoitellaan taloudellista hyötyä, mutta usein ensisijaisena motivaationa on kuitenkin tunnettuuden ja maineen lisääminen.

Tunnettuutta myös suomalainen korkeakoulutus nimenomaan tarvitsisi lisää, mutta syystä ja toisesta emme vielä juurikaan tapaa suomalaisia korkeakouluja maailmalla TNE-mielessä.

Finland Pathway -ohjelma opiskelijarekrytoinnin tueksi

Transnational Education: Common models and opportunities for Finland -selvitys esiteltiin yhdessä Opetushallituksen ja TFK -kollegojeni kanssa suomalaisten korkeakoulujen edustajille webinaarissa 3.6.2020. Selvityksen esitteli konsultti Michael Bartlett Alumno:sta. Tilaisuuden tallenne ja esitykset on katsottavissa myös jälkikäteen täältä.

Keskustelussa oli lisäksi esillä muutamia suomalaisten kokemuksia TNE -malleista. Aalto- yliopisto kertoi yhteistyöstä Tongji -yliopiston kanssa, joka viime vaiheessa on laajentunut erityisesti design-opintojen yhteisinstituutiksi. Turun yliopisto kertoi ”plug-in” etäkampuksestaan Namibiassa, jossa teemana on digitaalisuus. Erityisesti Aallon jo pidempään jatkunut yhteistyö on osoittautunut hyväksi tavaksi olla läsnä Kiinassa, kartuttaa korkeakoulun osaamista Kiinan kanssa toimimisesta ja tuonut myös lisää taloudellisia resursseja.

Keskustelussa nousi esiin erityisesti oikeiden kumppanien identifioimisen tärkeys, tarve kartoittaa ja hallita sekä taloudellisia että maineriskejä, sekä ylipäätään lähestyä TNE-toimia pitkäjänteisesti vahvan strategisen vision kautta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen edustajien taholta esitettiin ajatus, että yhtenä TNE-mahdollisuutena suomalaiset korkeakoulut voisivat yhdessä kehittää kansallisen valmennusohjelman, joka vauhdittaisi osaajien houkuttelua ja opiskelijoiden rekrytointia eri puolilta maailmaa.

Valmennusohjelmistakin joillakin suomalaisilla korkeakouluilla on alustavia kokemuksia. Ho Chi Minh Cityssä Vietnamissa toimii vuonna 2018 perustettu suomalainen valmennusohjelma. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä hyväksytysti valmennusohjelman suorittavat vietnamilaiset opiskelijat saavat pääsyn suomalaisiin ammattikorkeakouluopintoihin.

annan blogi kesäkuu 2020

Kuva:  Van Lang -yliopiston kampuksella Ho Chi Minh Cityssä valmennusohjelmassa opiskelevat vietnamilaiset nuoret valmistautuvat ammattikorkeakouluopintoihin Suomessa (kuva: Anna Korpi).

Kriisit luovat myös tilaa tehdä rohkeita ja uusia avauksia. Näitä tuemme kollegojeni kanssa TFK-työssä mielellämme. Kristallipalloja meilläkään ei ole, mutta voimme auttaa esimerkiksi TNE-yhtälöjen pohdinnassa, mahdollisuuksien kartoittamisessa, kumppanien identifioinnissa. Erinomaisen mahdollisuuden ja resursseja niin Suomen korkeakoulutuksen maineen kartuttamiseksi kuin yksittäisten korkeakoulujen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi tuo juuri valmisteltava korkeakoulujen strategiaperusteisen rahoituksen globaaliohjelma.

Anna Korpi toimii Team Finland Knowledge -erityisasiantuntijana Kaakkois-Aasiassa, asemapaikkanaan Singapore

Voit seurata Team Finland Knowledge -verkoston toimintaa: Tilaa uutiskirje tästä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s