Sen saa minkä investoi – suomalainen korkeakoulutus sambamaan silmin

0E4A5044Työhöni koulutus- ja tiedeyhteistyön koordinaattorina kuuluu suomalaisen koulutuksen tunnettuuden nostaminen Brasiliassa. Suomalaista peruskoulutusta ei tarvitse paljon mainostaa. Kaikki täällä tuntuvat tietävän suomalaisten PISA -menestyksen. Curitiban kaupunki Etelä-Brasiliassa on kertonut adoptoivansa koko koulusysteemin Suomesta.
Entäpä suomalainen korkeakoulutus? Se tuntuu olevan vielä jokseenkin tuntematon alue. Yksittäiset toimijat ovat levittäneet Brasiliassa suomalaisen korkeakoulutuksen sanomaa ja osa on menestynytkin. Menestyjiä yhdistää säännöllinen käyminen tai edustus maassa, realistinen aikajänne (pajatso ei todellakaan aukene vielä vuodessa tai kahdessa) sekä se, että he ovat käytettävissä silloin kun brasilialainen osapuoli on halukas keskustelemaan.

Suuressa mittakaavassa suomalainen korkeakoulutusosaaminen on Brasiliassa kuitenkin vielä varsin tuntematonta. Tilastotkin kertovat vaatimatonta tarinaa. Viime vuonna suomalaisiin korkeakouluihin saapuneista tutkinto-opiskelijoista vain 0,8% tuli Brasiliasta.  Vertailun vuoksi, väestömäärältään yli puolet pienemmän Vietnamin prosenttiluku oli 11. Brasilialaiset ovat kuitenkin studyinfinland.fi –sivuston kävijätilastoissa sijalla 9. Miksi klikkaukset eivät sitten ohjaudu opiskelijavirraksi Suomeen? Lue loppuun

Tiedettä kiinalaisin erityispiirtein

”Höpöhöpö!”, mumisin amerikkalaisen virkamiehen vakuuttaessa, että Yhdysvallat pitää kauppasodan Kiinan kanssa erillään tieteestä ja tutkimuksesta. Ja miksipä pitäisi, sillä Kiina itsekin linkittää tieteen ja korkeakoulutuksen paitsi maan teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan myös talouskasvun ja geopolitiikan tarpeisiin. On myös turha odottaa, että Kiina ottaa paikkansa euroamerikkalaisessa tiedemaailmassa – Kiina ottaa paikkansa, mutta omilla ehdoillaan.

Yhdysvallat on edelleen merkittävin yksittäinen tiedevaltio, jota Kiinan kasvava merkitys tieteentekijänä hermostuttaa. Tietty kilpailullisuus kuuluu tieteeseen, ja tällä hetkellä kilpailu on myös osa suurvaltapolitiikkaa. Kiina tuottaa jo eniten tieteellisiä artikkeleita maailmassa ja kirii kiinni Yhdysvaltain etumatkaa R&D- budjetissa. Kiinan osaamista vähätellään määrän ja laadun epäsuhteella sekä luonnontieteiden ylivoimalla verrattuna muihin tieteenaloihin. Silmät puoliummessa ei valmistauduta siihen, että tulevaisuudessa Kiina voi olla globaalisti merkittävin maa akateemisella kentällä.

Lue loppuun

Sitä tehdään, mitä mitataan? -keskustelua korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymisen indikaattorityöstä

Kansainvälisyys on yhä muuttuvampi ja monimuotoisempi osa korkeakoulutusta ja tutkimusta, ja se ulottuu tavalla tai toisella miltei kaikkiin korkeakoulukentän toimintoihin. Kansainvälisyys on myös monella tapaa menestyksemme ja onnistumisemme edellytys; tarvitsemme maahamme lisää osaajia vahvistamaan kilpailukykyämme sekä työmarkkinoitamme niin, että meillä riittää taitavia tekijöitä vielä tulevina vuosikymmeninä. On myös todettu, että jokainen korkeakouluopiskelija, asiantuntija ja tutkija tarvitsee kansainvälisyysosaamista pystyäkseen toimimaan yhteiskuntamme kehityksen edellyttämällä tavalla. Samalla kansainvälisyydestä on tullut niin moninaista ja muuttuvaa, että sitä voi olla vaikeampi hahmottaa, johtaa ja toteuttaa – tietävätkö kaikki korkeakoulukentän toimijat, mitä kansainvälisyys oikeastaan on? Tai tietääkö sitä lopulta kukaan vai onko kansainvälisyys merkitysten kokonaisuus, josta jokainen toimija valitsee oman palansa omalta kannaltaan tarkoituksenmukaisimmalla tavalla? Entä millä perusteella valinnat tehdään?

OKM:n korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymisen linjausten toimeenpanoa seuraava ja kehittävä foorumi on toiminut puolentoista vuoden ajan, ja jättää syksyllä 2019 muistioehdotuksensa toimeenpanoa tukevista toimenpiteistä ja tavoitteista. Eri toimijoita ja verkostoja edustava asiantuntijaryhmä on kokoontunut omalta osaltaan miettimään linjausten toimeenpanoa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kentällä tavoitteenaan kuvata kansainvälisen toiminnan ydintä ja päämääriä niin, että niihin olisi mahdollista sitoutua, ja että niitä voidaan seurata ja arvioida.

Lue loppuun

Viikin city-lehmistä mallia Aasian koulutukseen?

Tutustuin vasta pari vuotta sitten Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Viikin opetustilan lehmien laitumelle laskuun. Tutkimustilan lehmät lasketaan laitumelle ensimmäistä kertaa talven jälkeen aina toukokuun alussa ja tapahtumasta on kasvanut tuhansien ihmisten kansanjuhla. Jos et ole itse kokenut tätä city-lehmien kesänaloitusta, niin vilkaise meininkiä tästä Ylen taltioinnista.
Kouluvuoden loppu ja kesän alku aiheuttavat usein oppilaille ja opettajille samanlaista hilpeyttä ja hyppelyä. Kaikki muistavat omalta koulupolulta miltä kirmaaminen kesälaitumelle kesäkuun alussa tuntui.

Toisin on kuitenkin monissa muissa maissa, erityisesti Aasiassa ja asemapaikassani Singaporessa. Täällä koulujen kesäkauden loma on lyhyempi, vain noin kuukauden mittainen, mutta silti harva lapsista viettää sitä oikeasti lomaillen.

Lue loppuun

Maailma kylässä eli EAIE Helsingissä

Miltä kuulostaisi mahdollisuus tavata useimmat kansainväliset partnerit yhdellä kertaa ja yhden katon alla? Tai vaihtaa kokemuksia kansainvälisen korkeakoulutuksen uusimmista trendeistä ja innovaatioista korkeakoulujen, kansainvälisten organisaatioiden, ministeriötason toimijoiden, yksityisten palveluntarjoajien, opiskelijaedustajien ja monien muiden tahojen kesken? Ja vielä ilman, että tarvitsee kasvattaa hiilijalanjälkeään lentämällä pois Suomesta. Kuulostaako utopistiselta tai mahdottomalta? Sitä se ehkä voisi olla koska tahansa muulloin mutta syyskuun 24.-27. se on täyttä totta, kun Euroopan suurin kansainvälisen korkeakoulutuksen järjestö EAIE (European Association for International Education) järjestää 31. vuotuisen konferenssinsa Helsingin Messukeskuksessa. Kun lehdet putoavat puista, täyttää Helsingin yli 6000 osallistujaa noin sadasta eri maasta. Lue loppuun

Hei Nuubi! Kymmenen vuotta koulutusvientiä

Otsikko on tervehdys, jonka 10-vuotias poikani huudahti minulle harjoitellessani Brawl Stars peliä. Kipakka vastaus seurasi, ”Hei, eihän noin tervehditä”. ”No ku sä oot” -kuului perästä.

Pieni ihmisikä tulee kohta kuluneeksi myös syksystä 2009, jolloin opetusministeri Virkkunen antoi työryhmän tehtäväksi laatia ensimmäisen kansallisen koulutusviennin strategian. Helmikuussa 2010 valmistunut Koulutusvientistrategia ja seuraavana vuonna käynnistetty nykyisen EDUCATION Finland -ohjelman edeltäjä Future Learning Finland Finprossa, aloittivat muutoksen, jolla tiellä olemme edelleen. Kuitenkin, ja vasta, Sipilän hallituksen käynnistäessä lainsäädännön esteiden purkutalkoot vuonna 2015, aika oli vihdoin kypsä nopeammalle etenemiselle. Lue loppuun

Tutkimusmatkalla oppimisen poluilla Singaporessa

Singapore on viime vuosina tullut tunnetuksi koulutuksen ja tutkimuksen tasoa mittaavien kansainvälisten vertailujen kärkisijojen lisäksi uudesta tavastaan rohkaista singaporelaisia kehittämään osaamistaan. Tarve jatkuvalle oppimiselle on todellisuutta kaikkialla ja kilpailu osaavasta työvoimasta kiihtyy. Singapore on lähestynyt haastetta jämäkällä kokonaisuudella nimeltään Skills Future Singapore (SSG). Lue loppuun

KV-foorumin viestejä kansainvälistymisen edistämiseen: Laatu, avoimet oppimisen ja tutkimuksen ympäristöt sekä elämänlaatu ovat suomalaisen korkeakoulutuksen keihäänkärjet

Aika menee nopeasti. Kv-foorumin kahden vuoden mandaatista on jo kulunut yli puolet. Tämä tarkoittaa, että kuluvan vuoden aikana työ täytyy saada valmiiksi. Suuressa ryhmässämme ja sen eri alaryhmissä on hienoja toimijoita, joilla kaikilla on aito halu kansainvälistää suomalaista korkeakoulutusta ja tutkimusta. Isosta tavoitteesta olemme liikuttavan yksimielisiä. Ehkä tämä on samalla myös haasteemme, kun todistelemme toisillemme asiaa, johon me kaikki uskomme. Joudumme siis miettimään, millä toimintatavoilla ja argumenteilla pystymme kääntämään myös niiden päät, joille kansainvälisyys ei ole Suomen menestystarinan kannalta merkittävä asia. Kokouksissamme ja tapaamisissamme emme nimittäin näitä henkilöitä tapaa. Lue loppuun

Eurooppalaisilla korkeakouluverkostopiloteilla Euroopan tulevaisuutta rakentamassa

Lokakuussa 2018 avautunut eurooppalaisten korkeakouluverkostojen pilottihaku on herättänyt kuhinaa ympäri Euroopan. Lähes päivittäin voi seurata päivityksiä positiopapereista, kumppanuussopimusten allekirjoituksista, kansallisista info- ja keskustelutilaisuuksista ja vierailuista komissioon eri sosiaalisen median kanavista. Myös itse rahoitushausta järjestetty infotilaisuus Brysselissä joulukuussa 2018 herätti mielenkiintoa ympäri Euroopan ja keräsi yhteensä yli 1 000 osanottajaa paikan päälle ja virtuaalisesti. Mistä siis oikein on kyse? Lue loppuun

Creating a good future in Finland

Greetings from the international forum’s subgroup on attracting and retaining talent to Finland. As our title suggests, we focus on actions that help higher education and research institutes attract and retain talented students, faculty and staff to Finland. The forum represents the whole country and so does our subgroup with representatives from different HEIs and research organisations all over Finland. Lue loppuun