Kartoitusta suomalaisten ja etelä-afrikkalaisten korkeakoulujen yhteistyöstä. TFK-harjoittelija Noora Kovalainen raportoi Pretoriasta

Kuva: Tshwane University of Technology, TUT:n kampus, Iina Soiri

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämiseksi suomalaiskorkeakoulut ovat muodostamassa kansainvälisiä pilottiverkostoja. Verkostojen tavoitteena on parantaa suomalaisten korkeakoulujen tutkimuksen ja opetuksen globaalia vaikuttavuutta. Näistä neljä suuntautuu Afrikkaan: innovaation FAPI, opetuksen ja oppimisen GINTL, terveyden ja hyvinvoinnin SAFINET ja kestävän kehityksen opetuksen EduCASE. Jokaiselle pilotille on asetettu koordinoiva korkeakoulu, mutta verkostoihin osallistuu useita suomalaisia korkeakouluja. Olemassa olevaa yhteistyötä paikallisten ja suomalaisten korkeakoulujen välillä löytyy entuudestaan ja yhteistyön jatkamiselle ja kehitykselle löytyy kiinnostusta molemmista suunnista.

Kaikkea olemassa olevaa yhteistyötä on vaikea hahmottaa eikä ajankohtaista tietoa aktiivisesta yhteistyöstä ole kerättynä minnekään. Tämän takia, verkostojen muodostamista varten ja yleisesti Suomen ja Etelä-Afrikan tulevien yhteistyöhankkeiden helpottamiseksi, olemme Pretorian lähetystössä aloittaneet systemaattisen kartoituksen olemassa olevasta yhteistyöstä ja yhteyksistä paikallisten ja suomalaisten korkeakoulujen välillä. Yhteistyökartoitus on aloitettu syyskuun alussa ja on siis vielä kesken. Tässä blogissa kuitenkin kartoituksen taustoista, toteutuksesta, opeista sekä siihen liittyvästä muusta toiminnasta.

Mitä kartoituksessa halutaan selvittää
Tarkoituksena on kartoittaa kaikkien etelä-afrikkalaisten yliopistojen aktiiviset linkit suomalaisiin korkeakouluihin. Samalla toivomme saavamme tietoa Etelä-Afrikan yliopistojen kiinnostuksesta yhteistyöhön suomalaisten korkeakoulujen kanssa. Ideana on, että pystymme kartoitukseen perusteella paremmin luomaan yhteyksiä yliopistojen välille, kun tiedämme jo olemassa olevista yhteyksistä joita voi käyttää hyödyksi.
Kartoitus yhteistyöstä tehdään käymällä systemaattisesti jokainen etelä-afrikkalainen yliopisto läpi. Maassa on 26 julkista yliopistoa ja suurimmalla osalla on vähintään yksi yhteistyöhanke suomalaisen korkeakoulun kanssa. Tulevien verkostojen yhteistyökuviot voivat olla hyvin erilaisia ja eritasoisia. Tämän takia myös kartoituksessa halutaan koota tieto kaikesta yhteistyöstä mukaan lukien tutkimusyhteistyö, vaihto-opiskelusopimukset sekä viralliset yhteistyösopimukset. Koska tarkoituksena on löytää mahdollisuuksia yhteistyön jatkamiselle uusien yhteyksien luomisten lisäksi, keskitytään kartoituksessa nimenomaan aktiivisiin olemassa oleviin yhteyksiin.

Kuva: University of Cape Town kirjasto, Iina Soiri

Miten kartoitusta tehdään
Kartoituksen kaksi perustaa ovat yliopistoille lähetetyn kirjeen kautta saadut vastaukset sekä yliopistojen omilta nettisivuilta löydetty tieto. Kun kartoitus aloitettiin, olimme lähetystössä juuri pitäneet kolmiosaisen webinaarisarjan ”Future is Made with Finland”. Onnistuneen webinaarisarjan johdosta olimme saaneet jo yhteydenottoja paikallisilta yliopistoilta, jotka osoittivat mielenkiintoa yhteistyöhön suomalaisten yliopistojen kanssa. Tästä oli hyvä lähteä ottamaan yhteyttä yliopistoihin laajemminkin.

Kaikille yliopistoille lähetettiin kirje, jossa kerrottiin lyhyesti kartoituksesta ja pyydettiin yliopistojen kansainvälisten toimistojen tai kansainvälisistä partnereista vastaavien raportoida heidän tietojensa pohjalta kaikesta yhteistyöstä heidän ja suomalaisten korkeakoulujen kanssa. Toiveena oli, että yliopistoilla olisi ollut arkistossa valmiina tiedot kaikesta kansainvälisestä yhteistyöstä, jolloin heidän olisi ollut helppo poimia tieto Suomen kanssa tehtävästä yhteystyöstä. Toisilla yliopistoilla sellaiset selvästi on, mutta tähän mennessä saatujen vastausten perusteella yliopistojen omien tietojen taso vaikuttaa vaihtelevan suuresti. Myös yliopistoilla itsellään näyttää olevan huonosti tietoa epävirallisista ja pienemmistä yhteistyökuvioista kuten yksittäisestä tutkimusyhteistyöstä.

Yliopistoille lähetetyn kirjeen lisäksi siis tarvitaan omaa tutkimusta muun muassa yliopistojen nettisivuilta. ERASMUS+ projektien kartoitus oli myös tärkeä osa yhteistyön kartoitusta, sillä osa yliopistoista raportoivat meille vain kahdenvälisestä yhteistyöstä, kun ERASMUS+ projekteissa taas on usein useampia yhteistyökumppaneita useammasta maasta. ERASMUS+ hankkeista löytyi tieto helposti EU:n omasta tietokannasta ja hakukoneen pystyi helposti rajaamaan niin, että hankkeissa olisi mukana suomalainen ja etelä-afrikkalainen kumppani.

Kommunikaatio lähetystön ja yliopistojen välillä vahvistuu
Kartoitus ja sen tulokset ovat jo herättäneet mielenkiintoa eri tahoilla. Tämä on ollut motivoivaa. Kartoituksen antina tulee kuitenkin olemaan sen antama tuki yliopistojen kanssa käytävissä keskusteluissa. Jo kartoituksen aikana ja lopulta sen pohjalta on tarkoitus tavata yliopistoja ja kertoa heille piloteista ja avustaa heitä yhteyksien luomisessa ja vahvistamisessa suomalaisten korkeakoulujen kanssa. Ensimmäisenä yliopistona menimme tapaamaan edustajia TUT:sta (Tshwane University of Technology), Etelä-Afrikan suurimmasta teknillisestä yliopistosta. Vierailuun osallistuivat edustustosta alueen TFK-asiantuntija Iina Soiri, kansainvälisen liiketoiminnan Team Finland -erityisasiantuntija Tuija Pulkkinen sekä lähetystön harjoittelija Noora Kovalainen.

Kuva: Tapaaminen TUT:n kanssa, vasemmalta oikealle Iina Soiri, Benhard Van Wyk ja Tuija Pulkkinen, Noora Kovalainen

Tapaamiseen osallistuivat TUT:n vararehtorit, jotka vastaavat opetuksesta, oppimisesta ja teknologiasta, professori Van Wyk (nykyinen) ja tohtori Mukhola (entinen). TUT:lla on ollut pitkäaikaista yhteistyötä Haaga-Helian kanssa ammattiopettajien pedagogisen kurssin merkeissä. Tapaamisessa TUT kertoi, että tätä yhteystyötä on tarkoitus jatkaa ja laajentaa. Jatkossa TUT aikoo käyttää suomalaisia oppeja hyväksi ja tarjota opettajankoulutusta myös muille etelä-afrikkalaisille teknisille korkeakouluille. Lisäksi tapaamisessa saimme mahdollisuuden esitellä pilottiverkostot ja tunnustella millaisesta yhteistyöstä TUT voisi olla kiinnostunut jatkossa. Onnistunut tapaamisen pohjalta on hyvä jatkaa tätä työtä. Samantapaisia tapaamisia on tarkoitus pitää myös muiden yliopistojen kanssa tulevina kuukausina.

Lyhyesti kirjoittajasta:
Hei! Olen Noora Kovalainen ja aloitin 6 kuukauden harjoitteluni täällä Pretorian suurlähetystössä syyskuun alussa. Viestinnän ja maakuvan työn lisäksi avustan harjoitteluni aikana erityisesti TFK-asiantuntijaamme Iina Soiria. Ensimmäisen kuukauden aikana olen päässyt osallistumaan jo monenlaisiin eri lyhyempiin ja pidempiin projekteihin, tapahtumiin ja tehtäviin. Tehtävieni monipuolisuus on tehnyt työstä erittäin mielenkiintoista ja innostavaa. Suomalaisten ja etelä-afrikkalaisten korkeakoulujen yhteistyön laajuus ja pitkäaikaisuus tuli minulle harjoittelun alussa positiivisena yllätyksenä ja on ollut hienoa huomata, kuinka kiinnostuneita täällä saakka ollaan yhteistyöstä suomalaisten kanssa.
Vaikka olin aikaisemminkin ollut Etelä-Afrikassa nimenomaan heinäkuussa ja elokuussa kylmimpään aikaan, Pretorian kylmä kevät on tullut yllätyksenä. Odotan innolla kesän alkua, kun voin heittää villasukat kaapin pohjalle!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s