Suomalaisten ja etelä-afrikkalaisten kiinnostus kohtaa, yhteistyön muodot hakusessa

iinasoiri


Afrikka kiinnostaa suomalaisia korkeakouluja ja koulutusvientitoimijoita. Tämä kävi ilmi maaliskuussa Helsingissä järjestetyssä Etelä-Afrikan ja Suomen koulutusalan yhteistyö- ja markkinaselvityksen (selvityksen tekijät Roseanna Avento ja Albertus Louw) julkistustilaisuudessa, jota seurasi paikan päällä sekä verkon välityksellä toista sataa alan toimijaa. Kysely- ja haastatteluaineistoon perustuvan selvityksen ajankohta oli haastava joulukuu, mutta molemmista maista vastauksia saatiin riittävä otos (Suomessa 65 kyselyvastausta, 14 haastattelua, Etelä-Afrikassa 21 ja 27), jotta vastauksia voidaan pitää varsin edustavina. Vastaukset olivat maakohtaisesti varsin yhteneväisiä, mutta suomalaisten ja eteläafrikkalaisten tulevaisuuden yhteistyötoiveissa löytyy myös erovaisuuksia.

Katsaus historiaan näyttää, että eniten yhteistyötä Suomen ja Etelä-Afrikan välillä on ollut akateemisessa tutkimuksessa ja yliopistojen välillä. Apartheidin purkamisesta v. 1994 lähtien maiden välillä on ollut yhteistyösopimuksia ml. Suomen Akatemian ja Etelä-Afrikan tiedeneuvoston yhteinen tutkimusrahoitus, sekä kehitysyhteistyörahoitteisia ohjelmia kuten North South South – verkosto-ohjelma ja korkeakoulujen institutionaalinen yhteistyöohjelma HEI-ICI. Nämä ovat mahdollistaneet yhteiset hankkeet, tutkija- ja opiskelijavaihdon sekä kapasiteetin vahvistamistyön. Näiden puitteissa on kertynyt paljon osaamista ja yhteistyöverkostoja, jotka nyt uhkaavat mennä hukkaan, mikäli uusia rahoitusmuotoja ei käytettävissä. Kansainvälisillä ranking-listoilla nykyisin varsin tasaväkisesti kilpailevat Etelä-Afrikan 26 ja Suomen 38 korkeakoulua soveltuvat jatkossa monenlaiseen yhteistyöhön, sillä yhteisiä mielenkiinnon aiheita on monia: ilmastotutkimus, digitaalisuus ja 4IR, kasvatustiede ja opettajankoulutus jne. Etelä-Afrikan parhaat yliopistot ovat haluttuja kansainvälisiä kumppaneita, joten suomalaisten pitää löytää ne molemmille erityisesti kiinnostavat alat ja tavat toimia – ehkä ottamalla mukaan kolmikantayhteistyöhön myös huonommin rankattuja, mutta lupaavia yliopistoja?

Opetus- ja koulutuspuolella yhteistyötä on ollut vuosien varrella vähemmän kaikilla kouluasteilla. Nyt eletäänkin selvästi murroskautta – ja selvityksen mukaan nousujohteista sellaista. Team Finland Knowledge -verkoston Etelä-Afrikkaan sijoitetun asiantuntijan työn tueksi tehty selvitys osoittaa, että kiinnostusta on, mutta sen muodot hakusessa. Etelä-Afrikassa toivotaan edelleen pitkäjänteistä, tukirahoitettua ja yhdessä suunniteltua, yhteisiin arvoihin perustuvaa yhteistyötä, kun taas Suomessa ollaan valmiimpia myös kaupalliseen yhteistyöhön. Etelä-Afrikka käyttää suuren osan valtionbudjetistaan (20%) opetussektoriin, ja maan koulutustarjonnasta vastaavat sekä julkiset ja yksityiset koulut (10 % oppilaista on maksullisissa yksityiskouluissa). Oppimistulokset ovat hyvin eriarvoisia ja korreloivat varsin selvästi oppilaan yhteiskunnalliseen asemaan heijastaen maassa vallitsevia monia eriarvoisuuksia: huonoiten pärjäävät maaseudun mustat oppilaat. Tekemistä siis olisi eteläafrikkalaisten vastaajien mukaan erityisesti lukutaidon, matemaattisluonnontieteellisten (STEM) sekä digitaalisten taitojen vahvistamisessa, opettajakoulutuksen ja opetussektorin henkilöstökoulutuksen puolella sekä opetuksen tarjoamien ja työn vaatimien taitojen yhteensovittamisessa (work readiness skills).

Selvitykseen vastanneet suomalaiset koulutusalan toimijat ovat hyvin selvillä avautuvista Afrikan markkinoista. Sen sijaan toiminta-alueen tuntemisessa on puutteita, eikä monellakaan ole selkeää strategiaa Afrikka-toiminnalleen. Afrikka nähdään edelleen liian homogeenisena, eikä maiden ja alueiden erityispiirteitä hahmoteta. Ne suomalaiset toimijat, jotka tekevät yhteistyötä Etelä-Afrikassa, ovat pitkäjänteisesti tutustuneet toimintaympäristöön, löytäneet sitoutuneen kumppanin ja soveltaneet tarjontaansa yhdessä kumppanin kanssa sikäläisiin tarpeisiin. Tämä kävi ilmi myös julkistamisen yhteydessä pidetyssä paneelikeskustelussa, jossa Haaga-Helian, Outotecin ja Funzin edustajat komppasivat Etelä-Afrikan suurlähettilästä Carmen Smidtiä: keskinäinen luottamus ja henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä. Selvityksen mukaan suomalaiset toimijat ovat monipuolisesti kiinnostuneita Etelä-Afrikan yhteistyöstä niin tutkimuksessa, opiskelija- ja asiantuntijavaihdossa, tuotekehittelyssä, kaupallisessa koulutusviennissä, sekä yhteistyöyritysten perustamisessa. Kaupalliseen toimintaan parhaat markkinat löytyvät yksityiskoulujen puolelta. Tämä tosin eteläafrikkalaisten vastaajien mukaan on valitettavan kapea näkökulma, sillä todelliset kehittämistarpeet löytyvät maaseudun kouluista. Koska suomalaisten osaamista ja pitkäjänteistä yhteistyötä kuitenkin maassa arvostetaan, tulevaisuuden yhteistyössä on löydettävä tasapaino tarjonnan ja kysynnän välille, relevantit kumppanit kaupalliseen toimintaan sekä kansainvälisiä rahoituslähteitä, joiden avulla Etelä-Afrikan suuriin haasteisiin voidaan yhdessä etsiä ratkaisuja.

Selvityksen teki Itä-Suomen yliopiston kokoama konsulttiryhmä TFK-verkoston ja Education Finlandin toimeksiannosta. Sen suositusten mukaan TFK-työssä tulee ensi sijassa keskittyä maiden keskinäiseen tunnetuksi tekemiseen, aikaisemman yhteistyön systematisointiin ja siitä oppimiseen, vähentyneen opiskelija- ja asiantuntijaliikkuvuuden lisäämiseen ja tiede- ja innovaatioyhteistyön kehittämiseen. Lisäksi tulisi löytää tukea Etelä-Afrikan tavoitteeseen lisätä teknisen alan koulutusta. Education Finlandin jäsenyrityksille annetaan kotiläksyinä tavoite tutustua paremmin Afrikan monenkirjaviin markkinoihin ja niihin sopivan pitkäjänteisen strategian laadinta. Selvitysraportti jaetaan osallistujille suoraan ja julkaistaan myöhemmin verkossa.

Iina Soiri
Kirjoittaja toimii Team Finland Knowledge -verkoston korkeakoulutuksen ja tutkimuksen erityisasiantuntijana Pretoriassa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s